Usko ja
kaste kuuluvat yhteen
Apt 2:40 -42; Apt 8:12,13; Apt.8:35-38. (Jakeet kirjoitettuna tämän sivun lopussa)
Edellä olevat raamatunkohdat osoittavat, että uskoon tulleet tulee kastaa. Sanonta ”ottivat kasteen” viittaa kastettavan omaan tahtoon tulla kastettavaksi (Apt 8:12)
Kasteella ilman uskoa ei ole
merkitystä
Mark. 16:16
Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan
kadotukseen.
Pelkkä
kaste ei siis pelasta. Raamatun opetuksen mukaiseen uskoon liittyy myös kaste. On
kuitenkin eräitä poikkeustapauksia, jolloin kasteen/upotuskasteen ottaminen ei
ole mahdollista. (Vrt. ryöväri ristillä, invalidit.)
Kaste ja pelastus
Pelastus
on monitahoinen, Jeesus pelastaa meidät synnistä, paholaisesta, iankaikkisesta
rangaistuksesta. Synnistä pelastuminen sisältää vapauden synnin otteesta maanpäällisen
vaelluksemme aikana. Liittyykö kaste pelastukseen? Sitä on mahdollista
tarkastella seuraavien jakeiden pohjalta:
Apt. 22:16 Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.1. Piet. 3:21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
Kaste
ja uusi elämä. Kasteessa vanha ihminen haudataan kuolemaan ja uusi ihminen
herätetään uuteen elämään Kristuksessa.
Room. 6:3
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen
Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
6:4
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että
niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää
meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
Opetuslapseus
Kastetut eivät jääneet erilleen, vaan ”he pysyivät apostolien
opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivänmurtamisessa ja rukouksessa”.
Kastetut tulivat siis seurakunnan yhteyteen. Uskosta ja kasteesta alkaa Kristukseen
tutustuminen tarkemmin ja uusi elämä Kristuksessa.
Lähetyskäsky
Matt. 28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun
opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
28:20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä
minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka
päivä maailman loppuun asti."
Voiko kastettavalta vaatia muuta kuin henkilökohtaista uskoa?
Kastetta
kuvaavat Uuden Testamentin kohdat osoittavat selkeästi, että kastettavilta
edellytettiin henkilökohtaista uskoa. Mitään muuta edellytystä ei näissä
kohdissa tule ilmi.
Historian
aikana on ollut erilaisia perinteitä. Joskus kasteelle pyrkiville on määrätty
ns. katekumeeniaika, jona aikana kastettavaa on opastettu ymmärtämään kasteen
ja seurakuntaan liittymisen merkitys ja sen vakavuus. (Vainot, marttyyrius).
Vapaissa
suunnissa on joskus vieläkin noudatettu perinnettä, jonka mukaan avoliitossa
eläviä ei kasteta. Ongelmana kyseisessä perinteessä on se, että uskovaa ei
päästetä seurakunnan tarjoamaan opetuslapseuteen, vaan edellytetään hedelmää,
jota opetuslapseuden on tarkoitus synnyttää. Tämä perinne asettaa tekoja armon
edelle: vaikka pelastuksen uskotaan tapahtuvan armosta, seurakuntaan ja
opetuslapseuteen pääsemiseksi vaaditaan kristillisen moraalin mukaista elämää. Eikö
siis vajavainen uskova, joka kelpaa Kristukselle, kelpaa seurakunnalle?
Edellä mainittu kastettavalle asetettu vaatimus ohjaa tekemään sitä, minkä Jumala on luvannut armosta antaa uskovalle kasteen (ja siten myös seurakunnan ja opetuslapseuden) kautta. Uskova on saatettu ohjata jopa vuosiksi yrittämään, että saisi asiansa säädylliseen kuntoon ja pääsisi kasteelle ja seurakuntaan. Jeesus lupasi olla heittämättä ulos sitä, joka Hänen tykönsä tulee. Eikö seurakunnankin tulisi hyväksyä jokainen sellaisessa asemassa, kun hän on, ja luottaa Jumalan huolenpitoon ja Uuden testamentin lupauksiin heikkojen vastasyntyneiden kohdalla.
Joskus
seurakuntaan on ollut pyrkimässä henkilöitä vääristä vaikuttimista. Siksi
kastettavalta voi olla tietyissä tilanteissa tarpeellista varmistaa, että hän
ymmärtää tulevansa seurakunnan yhteyteen, jossa häntä tullaan myös rohkaisemaan
elämään kristillisen moraalin mukaista elämää.
Olkoon mottomme aina: Jolla on oikeus tulla uskoon, hänellä on uskoon tultuaan oikeus kasteelle, seurakuntaan, opetuslapseuteen ja uuteen elämään Kristuksessa.
Uskoon ja kasteeseen liittyviä jakeita:
Apt 2:40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta".
2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
2:42 Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.
Apt 8:12 Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
8:13 Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
Apt.8:35 Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.
8:36 Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"
8:37 Silloin Filippos sanoi hänelle: ”Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se tapahtukoon.” Hoviherra vastasi: ”Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.” ( Jae 37: Raamattu Kansalle, ei kaikissa käsikirj.)
8:38 Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti