Amerikkalaisen helluntailaisten opettajien käsitys voitaneen ilmaista tiivistetysti näin: Jumala on antanut sanassaan periaatteet, jotka tulee huomioida seurakunnan hallinnollisessa rakenteessa. Rakenteen voi seurakunta muokata parhaaksi katsomallaan tavalla, kunhan Jumalan antamat periaatteet saadaan sen kautta hyvin sovellettua. Skandinavinen helluntailaisuus, esimerkiksi Levi Petruksen johdolla, on painottanut Jumalan sanan arvovaltaa myös seurakunnan rakenteeseen nähden: seurakuntaa tulee johtaa kirjaimellisesti saman mallin mukaan, kuin sitä johdettiin Uuden testamentin kirjoittamisen aikoihin.
Raamattu on kuitenkin, erityisesti UT:n kirjeiden osalta, kirjoitettu tiettyihin historiallisiin tilanteisiin. Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan seurakuntaa johtivat vanhimmat ja diakonit yhdessä apostolien ohjeita noudattaen. Vaikka vanhimpien osalta tuossa mallissa jatkettiin sekulaarista johtajuusmallia. Sen takana on ymmärrettävästi periaate toimivasta johtajuudesta, jonka johdossa seurakunta voi parhaiten kunakin aikana toteuttaa kolmiulotteista tehtäväänsä: kerygmaattinen, koinoniaaninen ja diakoninen tehtävä.
Yleisesti on todettava, että skandinaavinen näkemys on vuosi vuodelta kulkeutunut pois alkuperäiseltä linjaltaan ja lähestynyt monilta osin amerikkalaista näkemystä ja ottanut paljon mallia esimerkisi luterilaisesta kirkosta. Helluntaiseurakunnan vanhemmisto muistuttaa yhä enemmän luterialista kirkkoneuvostoa ja seurakuntaa johtaa pastori tai pastoritiimi.
Henkilökohtainen huoleni kuuluun tiivistysti näin: Millainen rakenne parhaiten takaisi sen että Jumalan seurakuntaa johdettaisiin Jumalan antamia ikuisia periaatteita noudattaen? Miten voisimme taata sen, että jokainen seurakunnan jäsen, johdossa tai ei, voisi parhaiten toteuttaa Jumalalta saamaansa kutsua ja palvella Jumalan hänelle antamilla varustuksilla. Jumalan antamiin varustuksiin luen luontaiset lahjat, armolahjat, koulutuksen...
Luulisin, että seurakuntaa tulisi johtaa yhdessä. Johtajia on monta. Kunkin tulisi saada äänensä kuuluviin kutsumuksensa, armoituksensa, koulutuksensa ja kokemuksensa edellyttämällä tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti